NZ

Sijainti: Paekakariki, Uusi-Seelanti! Vihdoin siis perilla. Vaikka kaksi vuorokautta sai ensin matkustaa. Matka meni kylla yllattavan hyvin. Vaihdettiin konetta Lontoossa, siita lennettiin sitten Los Angelesiin. Nahtiin matkalla kaikki Vegasin valot ja L.A:n pilvenpiirtajat. L.A:sta lennettiin vain 12 tuntia Aucklandiin, mika oli ihana yllatys, silla luultiin et lennettais viela 17 tuntia. Matka oli kylla hauska, istuin Sinin vieressa. Sini opetti mulle turkkia, merhaba(jos toi nyt kirjoitetaan noin)! Tutustuttiin muihin vaihtareihin, joita tuli esim. Islannista, Kanadasta, Tanskasta ja Faarsaarilta. Ne oli kaikki tosi mukavia ja meilla oli hauskaa. Ja pystyin onneksi nukkumaankin jonkin verran matkan aikana, eika tullut niskat kipeeksi, kiitos niskatyynyjen rolls-roycen ;) Ei se silti helppo matka ollut. Kun paastiin maahan kaikki olivat helpottuneita ja valmiita menemaan suihkuun!

Ma lensin sitten viela Wellingtoniin, mutta se nyt oli ihan lyhyt lento. Sinne Mark ja Janet tulivat mua vastaan ja lahdettiin sitten kohti Paekakarikia. Ja taalla sita nyt ollaan keskella Queen Elisabeth Parkia... :) Aika paljon vasyttaa, mutta yritan menna illalla, mutta aikaisin nukkumaan. Kavin jo valitsemassa itselleni kouluaineet eli englantia, matikkaa, ranskaa, "ulkoilma liikuntaa", dramaa ja tanssia. Lisaks voin menna vaikka pelaamaan netballia, jos tahdon. Olisin halunnut lukea myos maoria, mutta olisin joutunut aloittamaan niin nuorien ryhmassa, ettei siina olisi mitaan jarkea. Nain sanoi vararehtori. Minut sijoitettiin luokalla 12 eli toisiksi viimeisimmalle. Mika tarkoittaa etta joudun pitamaan koulupukua. Maanantaina menen sovittamaan, mutta ensimmainen varsinainen koulupaiva on vasta torstaina.

Vahan on kotiin ikava, mutta taytyy keskittya siihen mita taalla tapahtuu. Vasymyksen voi varmaan lukea tekstista. Kuvia ei nyt ole. Terveisia kaikille! <3  

Neljä päivää!!

Neljä päivää jäljellä. Pitäis ehkä aloittaa pakkaamaan. Voi olla hankalaa kun yrittää pakata vuodeksi. Onneksi mulla on hyvät matkalaukut. Ne on ihan uudet ja hienot ja vähän kalliitkin. Mutta hyvät kannattaa olla. Olen tehnyt pakkaussuunnitelmaa ja aion pakata maanantaina. Sain kavereilta ihanan survival bagin, jonka kanssa selviän koko vuoden! Se on loistava ja sisältä löytyi kaikkea tarpeellista..

Olen saanut nyt kaikki kokeetkin tehtyä. Voin siis täysillä keskittyä lähtöön ja yrittää olla turhaan stressaamatta. En ole vielä varma ymmärränkö täysin mihin olen lähtemässä, mutta eiköhän se valkene Helsinki-Vantaan lentokentällä tai viimeistään Wellingtonissa.

Lento kyllä vähän pelottaa. Lennetään ensin Lontooseen. Heathrowin kentällä vaihdetaan konetta. Sitten vuorokauden mittainen lento Aucklandiin. Kuulemma teemme myös välilaskun L.A:ssa, mutta niin lyhyen, ettei siinä varmaan edes pääse ulos koneesta. Aucklandista jatkan vielä Wellingtoniin, taas lentäen. Tulee ainakin lennettyä. Olen varmasti hyvin onnellinen kun lopulta pääsen maan pinnalle. Toisaalta olen siinä vaiheessä varmaan niin pökerryksissä, etten edes huomaa eroa.


Mutta se nyt on vasta ensi viikolla(4 päivää!!). Täytyy ottaa vielä ilo irti Suomesta, nähdä kavereita, nauttia lumesta ja tehdä vaikka lumienkeli. 

11 päivää

Olen miettinyt jo pitkään blogin aloittamista ja onneksi sain sen nyt aikaiseksi. Aloitan kirjoittamaan blogia aivan erityisestä, ihanasta syystä. Lähden Uuteen-Seelantiin AFS:n kautta vaihto-oppilaaksi, mikä on hienoin asia ikinä! Enää on 11 päivää jäljellä, eli lähtö on 26.1. Ennen sitä on tietysti vielä paljon tehtävää ja kaikkia kokeita, mutta 11 päivää! En ole ennen kirjoittanut blogia, joten saa nähdä miten tämä lähtee käyntiin. Mutta yritän kirjoittaa aina kun jotain uutta ja jännää ilmaantuu, sekä pitää blogin ajan tasalla. Yritän myös olla mahdollisimman johdonmukainen kirjoituksissani, mutta mitään en voi luvata =)

Isäntäperheeni asuu Pohjoissaarella, Wellingtonista pohjoiseen rannikolla, lähellä Paraparaumua, Queen Elisabeth Parkin vieressä. Host-vanhempani ovat Janet ja Mark Ross. Janet on töissä Wellingtonissa puolustusministeriössä talouspäällikkönä ja Mark on puistonvartija. Heillä ei ole lapsia, mutta heillä on jackrusselinterrieri Jock, kaksi kissaa ja kanoja. Olen lähetellyt heidän kanssaan sähköposteja ja he vaikuttavat hyvin mukavilta. Odotan heidän tapaamistaan! 

Ulkona on nyt noin -15 astetta, joten on ihana tutkia Uuden-Seelannin sääkarttaa. 11 päivää lähtöön ja lento, niin minua odottaa +20 astetta lämmintä!  

Queen Elisabeth Park